Uutiset

Rehtorin puhe yo-juhlassa

”Pään painan ruohikolle

 ja oion jalkojain.

 En jaksa pohdiskella,

 mä tahdon olla vain.

 Sen viisaammat voi tehdä,

 mä päivän kultaan jään.

 Mä tunnen kaikki tuoksut

 ja luonnon loiston nään.

 Voi leikitellä mielikseen,

 voi ottaa jättää paikoilleen

 tai olla niin kuin luonnostaan

 ja maata vaan.

 Mä peikko siihen uskoon jään,

 on maailmaa tää minkä nyt mä nään.”

 

ARVOISAT TULEVAT YLIOPPILAAT JA TULEVIEN YLIOPPILAIDEN LÄHEISET

HYVÄT HAUKILAHDEN LUKION OPISKELIJAT, OPETTAJAT JA MUUT TYÖTOVERIT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

Ehkä moni tunnistikin - oli mukava aloittaa tämän vuotinen juhlapuheeni Tove Janssonin Muumipeikon Juhannusrunolla.

Muutamia ajatuksia kuluneesta lukuvuodesta.

Lukuvuosi 2016-2017 oli Haukilahden lukion 39. ja koko oppilaitoksen 65. Opiskelijamäärämme oli lukuvuoden alussa 338. Ensimmäisen vuositason aloitti 105 uutta lukiolaista, joista 18 Haukilahden lukion urheilulinjalla.

Kulunut lukuvuosi  on ollut voimakasta kehittämisen aikaa niin Haukilahden lukiossa kuin valtakunnallisessakin lukiokoulutuksessa. Merkittävimmät lukiokoulutuksen uudistukset koskivat uutta lukion opetussuunnitelmaa ja ylioppilastutkinnon sähköistämistä.

Samaan aikaan, kun uusi opetussuunnitelma astui voimaan lukiokoulutuksessa, lukiomme muutti Haukilahdesta Otaniemeen. Lukion muuttamisen myötä meille avautui loistava tilaisuus vastata uuden lukion opetussuunnitelman haasteisiin.

Niin kuin monet teistä tietävätkin Haukilahden lukion kotirakennuksessa ei ole omaa ruokalaa, liikuntatiloja, fysiikan tai kemian tiloja, eikä omaa juhlasalia. Musiikin ja kuvataiteenkin opetus tapahtuu aivan muualla. Lukiomme kotirakennus, Laine, ei sekään ole perinteinen koulurakennus. Laine on täynnä erilaisia oppimista tukevia tilaratkaisuja, moderneja ja joustavia tiloja. On hienoa todeta, että lukiomme on uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman hengen mukainen.

Haukilahden lukion muuttaminen uusiin tiloihin on lähtöisin Koulu palveluna-hankkeesta (School as a service - SaaS), jossa lukio käyttää hyväkseen ympäristönsä resursseja ja tiloja.

Koulu palveluna-konsepti yhdessä lukiomallimme kanssa on palkittu laajasti. Konsepti voitti kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun, Suomen laatukeskus palkitsi konseptin Suomen koulutusalan vuoden 2016 parhaana innovaationa ja Prahassa helmikuussa 2017 tuli kruununa kansainvälisen arvostetuninnovaatiokilpailun (Quality Innovation Award)  voitto.

Ehkä kuitenkin hienoin konkreettinen kiitos ja palkinto lukiollemme tuli kevään 2017 yhteishaussa - ensisijaisten hakijoiden lukumäärä lukioomme nousi vuodessa yli 147%, yleislinjallemme hakijamäärä nousi jopa yli 190%. Lukuina viime vuonna koko lukioomme ensisijaisia hakijoitaoli 97 ja tänä vuonna 240. Kyseessä on ilmeisesti yhden vuoden aikana prosentuaalisen nousun Suomen ennätys.

Luvut kertovat hienolla tavalla, että olemme onnistuneet työssämme, ja toteutamme lukiokoulutuksen mallia, joka kiinnostaa ja innostaa nuoria.

Opiskelijamme ja opettajamme ovat olleet suurella sydämellä rakentamassa ”uutta lukiotamme”.  Tiivis yhteistyö Aallon kanssa on käynnistynyt. Kehitämme yhdessä sähköisiä oppimisympäristöjä, keskustelemme pedagogiikasta ja opiskelijoillamme on mahdollisuus valita kursseja ja opintojaksoja laajasta Aalto-yliopiston valikoimasta.

Opiskelijat viihtyvät - he saavat uudenlaista kosketuspintaa yliopisto- ja kampuselämään, voivat suorittaa jo lukioaikana yliopisto-opintoja, ovat mukana erilaisissa yrittäjyyshankkeissa ja tuntevat olevansa osa suurta kokonaisuutta.

Haluan kiittää tässä yhteydessä lukiomme tutoreita ja oppilaskunnan hallitusta. Te olette järjestäneet monia unohtumattomia tapahtumia ja pitäneet huolen siitä, että lukiomme on miellyttävä ja yhteisöllinen paikka opiskella.

Haukilahden lukio on kuluneena vuotena ollut myös kansainvälinen lukio. Opiskelijaryhmämme ovat olleet mm. tiedekilpailussa Intiassa ja koulutusmessujen work-shop - pitäjänä Kanadan Torontossa. Berliini ja Barcelonakin on nähty. Ja olihan meillä syyslukukaudella myös viikon ajan kiinalaisesta ystävyyskoulustamme vieraina opiskelijoita ja opettajia.

Olemme saaneet myös suurta julkisuutta lukuvuoden aikana. Kymmeniä koti- sekä ulkomaalaisia delegaatioita on käynyt tutustumassa lukiomalliimme.  Yksittäisiä vierailijoita on käynyt kaupungin sekä valtakunnan ylimmästä johdosta asti.

Kaikkien näiden palkintojen keskellä on aina nöyränä muistettava se opettajien ja henkilökunnan arkipäiväinen kova työ, mistä ei aina tunnustuksia ja palkintoja jaeta. Se on opettamista, oppimista ja paljon erilaisia kohtaamisia. Se on työtä, joka on kaiken oppimisen pohjana.

Haluan  kiittää  kuluneesta vuodesta kaikkia opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Te olette hieno porukka! Ilman teitä kaikkia me emme olisi tässä.

Hyvät ystävät tässä yhteydessä voin paljastaa myös omat tuntemukseni, - tässä seisoo ylpeä ja tyytyväinen rehtori.

Haukilahden lukion urheilulinja on ollut hyvin vetovoimainen. Tämän kesän yhteishaussa urheilulinjan ensisijaisten opiskelijoiden hakijamäärä nousi yli 90% edellisestä yhteishausta. Urheilulinjalle sisäänpääsy taitaa olla yksi Suomen haastavimmista. Tämä kiinnostus on mielestäni vahva osoitus siitä, että olemme onnistuneet yhdistämään lukio-opiskelun ja huippu-urheilun. Haluan kiittää kaikkia seuroja ja valmentajia, jotka ovat tehneet kanssamme arvokasta yhteistyötä.

Lopuksi haluan lausua vilpittömän kiitoksen kaikille niille tahoille, jotka olette myötävaikuttaneet ja eläneet kanssamme tämän lukuvuoden. Suuri kiitos kuuluu myös Aalto-yliopistolle ja monille muille yhteistyökumppaneillemme. Uskon, että olemme jo nyt jättäneet pysyvän jäljen Suomen lukiokoulutuksen historiaan.

 

Hyvät tulevat ylioppilaat!

Te olette tällä päivämäärällä läpäisseet ylioppilastutkinnon kaikki pakolliset kokeet ja teidät lakitetaan ylioppilaiksi.

Suomessa lakitetaan tänään 26 762 uutta ylioppilasta. Haukilahden lukiossa lakitettavia on 88.

Haluan onnitella teitä kaikki saavutuksestanne.

Hyvät vanhemmat! Muistatteko vielä sen hetken, jolloin lapsenne otti ensimmäisiä askeleitaan. Teitä tarvittiin aina rinnalla tukemaan horjahtelevaa lasta. Te kannustitte lastanne kävelemään omain jaloin. Voi, niitä riemunhetkiä, kun ne ensimmäiset askeleet otettiin ilman tukea. Tänään on vähän samanlainen hetki. Nuorenne pohtii elämänsä ratkaisuja. Haluaisitte neuvoja ja pitää ehkä vielä jonkin aikaa kiinni nuorestanne. Yhtä lailla, kun kävelemään opetuksessa niin nytkin on uskallettava antaa nuoren ottaa omat askeleensa ja löytää omat tiensä. Nyt on aika luottaa siihen, että tarvittavat eväät on annettu.

Hyvät tulevat ylioppilaat! Te olette suorittaneet ensimmäisen akateemisuuden arvon - ylioppilastutkinnon. Monet teistä ovat kuitenkin vasta opintojen alkuvaiheessa.

Juuri edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto kertoi omasta urastaan seuraavasti:

Aluksi lämmittelin hellahuonetta, siiten telakan, sodan ja sataman kautta päädyin iltakouluun, sieltä ylioppilaaksi, pankinjohtajaksi, ministeriksi ja lopulta tasavallan presidentiksi.

Presidentti Koivisto korosti useasti kahta asiaa sitkeyttä ja positiivisuutta. Positiivisuudesta hän jätti meille kaikille arvokkaan elämänohjeen:

” Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei itse siihen edes uskoisi. Sillä usein on käynyt käänteisesti niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri siksi, että niihin varaudutaan. ”

Kevään 2017 lukiostamme ylioppilastutkintoon osallistui 137 nuorta. Syksyllä ylioppilastutkinnon suoritti 5 opiskelijaa ja tänä keväänä 88. Kansallisessa vertailussa lukiomme on ollut parhaimman 10 - 15% joukossa. Laudatureita kirjoitettiin yhteensä 41 kpl. Tämä on noin 9% kaikista yo-kokeiden arvosanoista. Valtakunnallisesti tämä luku on n. 5,5%. Parhaiten kirjoitettu aine oli psykologia, josta n. 24% kirjoitti laudaturin. Psykologian kirjoittajien joukosta löytyi myös ko aineen Suomen paras kirjoittaja Linnea Matsi. Tosin hän on viime vuoden ylioppilas, joka päätti uusia mielestään huonosti menneen psykologian kokeensa. Kokeen uusiminen taisi kannattaa.

Ylioppilastutkinnon on vastattava yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin. Opetusministeriön ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmä määrittelee tämän päivän ylioppilastutkinnon seuraavasti:

”Ylioppilastutkintoon on kiteytynyt käsitys kansallisen sivistyksen ydinaineksesta. Kyse on yksilöiden ajattelua ja toimintaa yhdistävästä henkisestä varannosta, joka luo kulttuurimme yhtenäisyyden perustan. Opiskelijalle tutkinto luo työskentelyn päämäärän. Sen saavuttaminen antaa monia etuisuuksia ja vaihtoehtoja myöhempää elämää varten.”

Tutkinto avaa tien mm. yliopisto-opintoihin ja samalla se on siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen, riippuvuudesta itsenäisyyteen.

Mutta kyllä tutkinnon suorittaminen voi avata muitakin ulottuvuuksia ihmisen elämässä.

Vuonna 1853 ylioppilaaksi kirjoittanut Julius Krohn, josta tuli myöhemmin Helsingin yliopiston kielen ja kirjallisuuden professori, pohti ylioppilastutkintonsa merkitystä ja arvostusta seuraavasti:

”On se kyllä merkillistä, miten ujouteni ja kömpelyyteni on kadonnut sen jälkeen, kun olen tullut ylioppilaaksi. Ennen istuin kuin neuloilla, kun minun oli pakko keskustella naisten kanssa, joita en hyvin tuntenut. Mutta nykyään juttelen vastakkaisen sukupuolen kanssa täysin arastelematta.”

Ex opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru lähetti muutama vuosi sitten onnittelukirjeen luettavaksi tuleville ylioppilaille. Luen siitä nyt katkelman.

”Maailma muuttuu nopeasti. Edessänne avautuva maailma on enemmän kuin koskaan ennen, meidän kaikkien yhteinen liikkua, kulkea, elää ja avartua – mutta samalla tietoinen omasta rajallisuudestaan niin ilmastonmuutoksen, köyhyyden kuin muiden ongelmien osalta. Meidän tärkein työkalumme maailman muuttamiseen on sivistys eli tieto, taito ja tahto tehdä paremmin ja nähdä kauemmas. Tämän päivän viesti onkin, että oppimisen tie on elämän pituinen.”

Lopetan puheeni ajattelija Tommy Tabermannin sanoihin:

”Ei ole olemassa muureja on vain siltoja. Ei ole olemassa suljettuja ovia on vain portteja.”

Vielä kerran onnea tuleville ylioppilaille

Pekka Piri

 

 

 

 

 

Koulu palveluna -palveluinnovaatio sai kansainvälistä tunnustusta

Koulu palveluna -palveluinnovaatio sai kansainvälistä tunnustusta

Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhdessä kehittämä Koulu palveluna -konsepti on palkittu Laatukeskuksen kansainvälisessä Quality Innovation Award -kilpailussa. Konsepti voitti Koulutusalan innovaatiot -sarjan. 

Innovaation taustalla on havainto, että tulevaisuuden oppiminen edellyttää nykyistä joustavampia tiloja ja toimintamalleja. 

Koulu on monipuolinen oppimista tukeva palvelu

Perinteisesti koulu määritellään rakennukseksi. Koulu palveluna -konseptissa uusi palveluarkkitehtuuri määrittelee koulun oppimista tukevien resurssien verkostoksi. Tavoitteena on luoda erilaisia oppimisen ympäristöjä, kehittää uutta oppimisen pedagogiikkaa ja uudistaa koulun toimintakulttuuria. 

Oppijan rooli on keskeinen. Kokeilu tarjoaa ihanteellisen alustan laajalle oppimistapojen kirjolle ja mahdollistaa merkityksellistä ja hauskempaa oppimista. 

Konsepti toteuttaa kestävää kehitystä optimoimalla ja kierrättämällä tilojen käyttöä ja välineistöä, lisäämällä sosiaalista monimuotoisuutta ja jakamalla resursseja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. 

Hyviä tuloksia

Koulu palveluna -kokeilu käynnistyi syksyllä 2015, kun päätettiin Haukilahden lukion sijoittamisesta Aalto-yliopiston kampukselle hajautettuihin tiloihin Espoon Otaniemeen. Opiskelijat ja henkilökunta ovat olleet vahvasti mukana kokeilun suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulu käyttää yliopiston tiloja, ja myös muut resurssit, kuten tieteellinen tieto, ovat jaettavissa. 

Käyttäjäkokemusten, innostuneisuuden ja kustannustehokkuuden perusteella ensimmäinen Koulu palveluna -kokeilu on jo osoittautunut onnistuneeksi.

Kyseessä on ainutlaatuinen toimintamalli. Sen avulla myös lukio kehittyy ja lukiokoulutus tulee lähemmäs korkeakouluopintoja, sanoo sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä. 

Käyttäjäkokemusten perusteella opiskelijat arvostavat uudenlaista oppimisympäristöä ja kokevat, että se tukee heidän hyvinvointiaan ja omaa tapaansa oppia. Opiskelijat kokevat kampusalueen innostavana ja ovat aktiivisesti tarttuneet tilaisuuteen osallistua heille avoimille yliopiston kursseille. Opettajat voivat tehdä yhteistyötä yliopistossa työskentelevien kollegojensa kanssa ja hyödyntää yliopiston moninaisia tiloja kuten laboratorioita ja muita erityistiloja.

Alustavat laskelmat osoittavat, että Koulu palveluna -palveluinnovaatio saattaa säästää tilojen käyttökustannuksia jopa 25 % investointipohjaiseen malliin verrattuna. 

Konseptia hyödynnetään myös muissa palveluissa

Koulu palveluna innovatiivisella palveluarkkitehtuurilla Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet työkaluja konseptin jatkokehittämistä, toimeenpanoa ja vaikutusten mittaamista varten. Seuraavat vastaavanlaisella konseptilla toteutettavat projektit ovat jo suunnitteilla. Jatkossa konseptia voidaan hyödyntää laajemminkin kaupunkikehityksessä palvelukeskeisten ratkaisuiden tuottamisessa.  

Kaikki Espoon koulut hyötyvät Koulu palveluna-innovaatiosta. Uusi metrolinja avaa opiskelijoille mahdollisuuden liikkua ja osallistua yhteisille kursseille. 

Koulu palveluna -konseptia sovelletaan myös Tongjin yliopistossa Shanghaissa, Kiinassa. Espoon ja Shanghain kokeiluja kehitetään yhteistyössä. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden edistää suomalaista koulutusvientiä ja -palveluita. 

Lisäksi yrityksiä kutsutaan osallistumaan kehittämään innovatiivisia ratkaisuja, joilla edistetään parempaa oppimista, Samalla yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa. 

Espoo on oppiva kaupunki

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on palkinnut Espoon oppivana kaupunkina, joka vastaa muuttuvan ympäristön haasteisiin uusilla ideoilla. Espoo on palkittu myös Euroopan kestävimpänä kaupunkina.  Koulu palveluna -konsepti minimoi koulun fyysisen jalanjäljen optimoimalla voimavarojen käyttöä. Näin se on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta ja älykkäämmän kaupungin kehittämistä. 

Koulu palveluna voitti koulutusalan innovaatioiden sarjan myös Suomen laatupalkintokilpailussa joulukuussa 2016 sekä Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun marraskuussa 2016. Konsepti on herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta.   

Lisätietoja: 

 

Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä, Espoon sivistystoimi, puh. 043 827 1105Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Espoon sivistystoimi, puh. 040 705 3952Professori Jarmo Suominen, Aalto-yliopisto, Palveluarkkitehtuuri, puh. 044 304 9465

Suomen laatuyhdistyksen kehittämä Quality Innovation Award -kilpailu on kansainvälistynyt vahvasti viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2016 kilpailussa oli mukana yli 350 innovaatiota 11 maasta.